Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Taas keskiaikailemassa

Blogini on viettänyt hiljaiseloa muutaman vuoden ajan. Sinä aikana en ole juuri keskiaikaillut, paitsi akateemisesti.

Perjantaina kuiva kausi kuitenkin päättyy kun me suuntaamme Hollolan keskiaikatapahtuman Sotaleirille. Siellä eletään 1300-luvun toista puoliskoa ja tietenkään minulla ei ole mitään päällepantavaa. Parhaat mekkoni ovat 1200-luvulta ja 1300-luvun alusta (esimerkiksi Elisabeth Thuringialaisen mekkoni), garderobini uudistus kun jäi pahasti kesken aikalisäni ajaksi. Onneksi Antilla sentään on siedettävä kokonaisuus.

Uutta piti siis saada, mutta koska Suomen suvi on ollut kauneimmillaan, en ole malttanut nysvätä sisällä ompelemassa ja niinpä sain aloitettua kaavoittamisen vasta viime sunnuntaina, alle viikko ennen tapahtumaa.

20140722-162051-58851882.jpg

Aikoinaan to do -listani kärjessä oli edestä nyöritettävä 1300-luvun puolenvälin mekko, joten päätin tarttua siihen hommaan. Meidän ullakkokomero on kangaslaatikoita täynnä, joten en edes miettinyt uuden kankaan ostamista, vaan valitsin sieltä tummanharmaan vanutetun villatoimikkaan.

Tässä alla suunnitelmani. Inspiraatiota otin aika paljon Katherine Mortimerin hautapatsaasta.

nimetön

Saas nähdä mitä tästä tulee perjantaihin mennessä.

Kaupallisia tiedotteita

  • Turussa Visa Immonen väitteli 9.1. otsikolla ”Golden Moments: Artefacts of Precious Metals as Products of Luxury Consumption in Finland c. 1200–– 1600″. Hieman lisätietoa tutkimuksesta löytyy Immosen nettisivulta, josta löytyy myös linkki teoksen kustantajan, Suomen keskiajan arkeologian seuran, sivulle.  Väitöskirjan voi tilata 55 euron hintaan seuran kirjavastaavalta Janna Jokelalta (janna.jokela@utu.fi).
  • Aboa Vetuksessa aukeaa 8.10.2010 norjalainen kiertonäyttely ”Ylellisyyttä – keskiajan bling bling”, joka esittelee asusteiden ja koristautumisen historiaa. Valitettavasti muuta ei vielä kerrota museon nettisivuilla.

Olisi varmaan jo korkea aika päivittää.

Kuten pitkästä tauosta voi päätellä, minulla on ollut kädet täynnä muita töitä koko syksyn, eikä elävöittämiselle ole juuri jäänyt aikaa. Samaan aikaan olen myös kärsinyt jonkinmoisesta inspiraatiopulasta. Olen elävöittänyt jo kahdeksan vuotta, ja tällä hetkellä tunnen olevani harrastuksellisessa umpikujassa. Mistä löytää inspiraatio kun tuntuu, että kaikki tämä ottaa enemmän kuin antaa, ja aiheuttaa lähinnä pahaa mieltä ja huonoa omatuntoa. Ja hyville hetkille ei ole aikaa.

Käsitöiden pitäisi olla rauhoittavia ja parhaassa tapauksessa jopa voimauttavia raskaina aikoina, mutta minulle niistä on tullut viime aikoina taakka. Erilaisia tapahtumia tulee, niihin pitäisi ehtiä tehdä sopivia tarpeita, ja kun elää muutenkin melko kiireistä aikaa elämässään, lopputuloksena on liian usein huono omatunto ja oikealla kädellä (olen itse vasenkätinen) hutaisten suoritettu homma. Asiaa ei myöskään helpota, että haahuilen n. 500 vuoden ajanjaksolla, ja välillä tahtoisin visiteerata myös hieman nuoremmilla ajoilla. Tuntuu, että poukkoilen yhdestä asiasta toiseen, enkä ehdi keskittyä mihinkään kunnolla.

Tällä hetkellä käyn Espoon työväenopiston Rautakautisia kudonnaisia -kurssia, jossa kudotaan säärisiteet mukaillen Kaarinan kirkkomäen löytöjä, sekä huivi (tai minun ja muutamien muiden elävöittäjien tapauksessa esiliina). Kurssi on niin lyhyt, ettei muun muassa loimen luonnin jaloa taitoa varsinaisesti opeteta, vaan kutomaan lähdetään suoraan. Tähän asti anti on ollut kuitenkin erittäin mielenkiintoista, ja on todella hauskaa päästä tekemään jotain lähes alusta asti (kudelangat olen kehrännyt itse).

Tekeminen on taas tuntunut mukavalta. Ehdin kutomaan todennäköisesti vasta ihan loppuvuodesta, joten tämä projekti on lähes koko syksyn mittainen. Eikä se haittaa. Hiljaa hyvä tulee. Täytyy kai olla itselleen armollinen.

Eräs kontaktini Livejournalissa lanseerasi viime kesänä termin slow reenactment. Termi slow food tarkoittaa hyvää, terveellistä, korkealaatuista ja ei-keinotekoisesti tuotettua ruokaa, ja slow reenactmentissa on sama idea: hyvistä materiaaleista laadukkaasti tehtyjä esineitä. Ei tähdätä hyvään tasoon sitten joskus, vaan toteutetaan sitä alusta lähtien, tässä ja nyt. Minusta ajatus on hieno. Tässä ei ole kiire mihinkään, mutta kun lähetään tekemään, niin tehdään sitten kunnolla. En usko, että on tarkoituksenmukaista käyttää ainoastaan käsinkudottuja kankaita ja itse parkita kenkänahkansa, siis toisin sanoen tehdä kaikki itse tai saada vatsahaava materiaalien hankkimisesta, mutta elävöittäjän kannattaa satsata laatuun. Sitä voi pipertää yhtä vyöpussia monta kuukautta, kuten Elina teki, mutta kun se on valmis, se on sitten aivan upea, eikä varmasti mitään kertakäyttökamaa. Ja keskiajallakaan ei tehty kaikkea itse, joten ei pitäisi saada otsasuonen tykytystä, jos kaikkea ei ehdi tai osaa. Tästä aiheesta muuten Solmu kirjoitti vähän aikaa sitten Haarniskaneuroosissa.

Jos se olisikin kiinni pelkistä käsitöistä! Mutta ehkäpä slow reenactment antaa myös aikaa hiljaiseen pohdiskeluun ja tarkoituksen etsimiseen.

Ja ehkäpä pohdin silloin tällöin myös ääneen täällä. Epätasainen päivitystahti saattaa jatkua, mutta mihinkään en ole menossa, otan vain vähän henkistä aikalisää.

Perinnepuhteita Seurasaaressa

Olen ollut aika kiireinen, mutta ajattelin kuitenkin mainostaa yhtä ihan hauskaa tapahtumaa.

Eli Seurasaaren ulkomuseossa on tänä viikonloppuna Pellava-ja villapäivät, ja luvassa on työnäytöksiä ja -pajoja museolipun hinnalla.

Kurssin talossa pääsee katsomaan ja kokeilemaan villan kehruuta rukilla, ja Antin talossa on luvassa pellavan käsittelyä loukuttamisesta häkilöintiin. Työpajat ovat molempina päivinä klo 12, 13, 14 ja 15.

Kiva juttu pellavatyöpajassa on se, että itse käsittelemänsä pellavan saa viedä mukanaan. Omat pellavalettini ovat peräisin viime vuoden näytöksistä, ja olen myös tänä vuonna sunnuntaina mukana vetämässä työpajoja. Normaalisti kävijät saavat kokeilla käsittelyä noin yhden kourauksen verran, mutta en usko vähän isomman määrän olevan ongelma, ja varsinkin jos minua tulee sunnuntaina vetämään hihasta, voisi ehkä saada itselleen lettien verran aivinaa mukaan *vink vink*.

Saltvikiin!

Kirjoitin alkuviikosta viestiluonnoksen, jossa kerroin lähteväni maanantaina Ahvenanmaalle Saltvikin viikinkimarkkinoille, odottavani vielä meidän telttaa Tentoriumista ja valmistelevani kuumeisesti lukuisia käsityöprojekteja viikkoa varten. Viesti ei koskaan kuitenkaan valmistunut, teltta tuli vasta toissapäivänä ja A:lla ei ole vielä muuta valmista päällepantavaa kuin monta vuotta vanhat aivan kamalat hirvitykset. Toisin sanoen täällä on siis ollut aikamoinen kaaos päällä.

Lähdetään huomenna töiden jälkeen ajamaan Turkuun, josta seilataan kohti Ahvenanmaata maanantaina. Matkan jälkeen on sitten luvassa tarkempaa kirjoittelua teltasta, projekteista ja tietenkin reissusta itsestään.

Mukavaa viikkoa kaikille!

Sister site in English!

I’ve talked about it before, and now it’s finally here: English sister site for Pistoksissa! (Making up site names is not my strongest side, so bear with me…)

Medieval Wardrobe Unlock’d

My intention is to have the same content in both blogs, so you don’t need to follow both. I’m still contemplating on having an English summary on Pistoksissa so I wouldn’t need to play around with two blogs, but I figured I could at least give it a try. I hope you enjoy!

***

Nyt tein vihdoin sen mistä jo aimmin puhuin, eli loin englanninkielisen sisarsivuston Pistoksille. Blogeissa on tarkoitus olla sama sisältö, joten molempien seuraaminen on turhaa. Olen vielä vähän kahden vaiheella, pitäisikö kuitenkin sisällyttää englanninkielinen osio tähän blogiin, mutta ajattelin nyt kuitenkin kokeilla tätä tapaa.

Kirjauutuuksia

Sain loistavia uutisia!

Else Østergård, Anna Norgàrd ja Lilli Fransen ovat julkaisemassa todella mielenkiintoisen kirjan Nordbomønstre – dragtsnit fra middelalderen ja se julkaistaan myös englanniksi nimellä Medieval Garments Reconstructed: Norse Clothing Patterns.

Hassua kyllä, amerikkalaisen kustantajan sivuilla (jossa ainakin amerikkalaiset voivat jo tehdä enakkotilauksen, sillä eurooppalaisten puolella Oxbowssa kirjaa ei vielä ole) kirja on nimellä Norse Clothing Patterns: Reconstructions of Viking Garments from Greenland. (ETA: nyt on kirjan nimi muutettu.)

Kirjan sisältö kuulostaa todella mielenkiintoiselta. Else Østergård on kirjoittanut lyhyen johdannon, jossa kerrotaan Herjolfsnesin löydöistä (Tanskan kansallismuseossa olleet Herjolfsnesin puvut olivat muuten viime keväänä Østergårdin tutkittavina ja konservoitavina, joten saattaa olla, että uutta tietoa on tulossa). Anna Norgàrdin kirjoittama tekniikkaosio kattaa langan ja kankaan tuotannon, värjäämisen sekä vaatteiden leikkuun ja ompelun. Viimeinen osio koostuu vaatteiden, huppujen ja sukkien kaavoista ja ompeluohjeista, ja siitä vastaa Lilli Fransen.

*Squee!* En malta odottaa tätä kirjaa!

Toinen todella mielenkiintoinen kirja on CTR:n vuonna 2006 pidetyn Medieval broadcloth – Production, trade, consumption and use -seminaarin julkaisu The Medieval Broadcloth: Changing Trends in Fashions, Manufacturing and Consumption, jota voi jo ennakkotilata Oxbown sivuilta.

Itseäni kiinnostavat erityisesti Heini Kirjavaisen artikkeli ”A Finnish Archaeological Perspective on Medieval Broadcloth” sekä Camilla Luise Dahlin ”Mengiað klæthe & tweskifte klædher. Marbled, Patterned and Parti-coloured Cloth and Clothing in Medieval Scandinavia”, mutta kirja on kyllä kokonaisuudessaan niin herkku, että se on pakko hankkia.

***

Palautan muuten proseminaarini tänään. Muokkaan siitä vielä kandintyön saamani palautteen peruteella, ja vamaan laitan vasta sen editoidun version nettiin. Tällä hetkellä on sellainen tunne, että työ on ihan kauhea ja tosi amatöörimäinen, enkä kehtaa näyttää sitä ikinä kenellekään. Ehkä se siitä vielä. Nyt on kuitenkin korkea aika mennä takaisin kirjoittamaan.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.